ARVOJAMME OVAT: EKUMEENISUUS, HYVYYDEN VOIMIEN KUUNTELU, TOIVO JA UUSIUTUMINEN

Anna-Maija Raittila oli ystävystynyt Anneli Kiiskisen kanssa Joensuussa vuonna 1945. Anna-Maija Raittila oli Anneli Kostamon (o.s. Kiiskinen) pojan Jouko Kostamon kummitäti. Joukosta tuli Tervajoen retriittikodin isäntä. Jouko osallistui ensimmäisen kerran  vuonna 1995 Morbackan retriittikodissa hiljaisuuden retriittiin vaimonsa Ritvan kanssa. Vähitellen Joukon mieltä alkoi kiehtoa ajatus, pitäisikö hänen perustaa Tervajoen talolle retriittikoti. 12.7.2004 tehtiin Riihijärven hiljaisuuden yhdistys ry:n perustamisilmoitus.  Riihivalkeassa pidettiin kaikkiaan yhdeksän retriittiä, viimeinen toukokuussa 2007.  Vetäjinä toimivat Kalervo Peltonen ja Lahjamarjatta Korhonen. Toiminta siirtyi vuonna 2007 Tervajoen talolle, ja kun retriittikoti oli saatu kunnostettua ja yläkerran kappeli valmistui, Ilmo Kurkola vihki kappelin retriittikäyttöön. Vuodesta 2016 lähtien nimi on ollut Tervajoen hiljaisuuden yhdistys. Vähitellen toiminta siirtyi luontevasti Morbackan vetäjiltä Kostamon suvun vetovastuulle. Ritva Hilke suoritti retriittiohjaajakoulutuksen vuonna 2009. Vuodesta 2018 lähtien työpareina ovat olleet Ritva Hilkkeen kanssa useimmiten kesäkuussa Arja Harinen ja elokuussa Tuula Valkonen.

Retriittitoiminta lähti liikkeelle Morbackan esimerkistä. Morbackan toiminta on saanut vaikutteita Taize-liikkeestä, johon Anna-Maija Raittila tutustui 1970-luvun alussa. Myös Tervajoen retriittikodin toimintaan siirtyi ekumeeninen ja kansainvälinen korostus. Retriittien sisällöt ilmenevät hyvin retriittien nimistä. Luonto on vahvasti läsnä hiljaisuudessa ja rukouksessa.

Tärkeimpinä yhteistyökumppaneina ovat olleet Keski-Karjalan seurakunta ja Hiljaisuuden Ystävät.  Retriittiviikonloput ovat päättyneet ortodoksisuudesta vaikutteita saatuun ristisaattoon ja Keski-Karjalan seurakunnan järjestämään kaikille avoimeen messuun Valkeavaaran Rukoushuoneella. Vuodesta 2022 järjestetyt Pienet pyhiinvaellukset on myös tehty yhdessä Keski-Karjalan seurakunnan kanssa.